Re: NV Rally 13.06.2015 Upsala
Lähetetty: 14 Kesä 2018 11:52
Nymans rally 2018
Lännen Lokarit ruotsinmaalla neljättä kertaa.
Lähtö oli perjantaina 8.6 puolenpäivän aikaan. Tiger oli tankattu ja tarkastettu matkaa varten.
Poikkesin ensin Jarmon luona Krapistossa. Tuutti oli kiiltävänä ja puhtaana kuten aina pakattuna pihassa keula kohti menosuuntaa. Lähdimme ajelemaan Friitalan kautta Kissalinjalle Arton tiluksille. NV oli valmiudessa pihassa, se ei kiiltänyt eikä ollut puhdas, mutta sehän ei ollut mikään yllätys. Tarkistimme Arton projektit ennen kuin lähdimme kohti Raumaa. Arto oli miettinyt reitin valmiiksi ja vanhaan tapaan hän ajatti meitä myös sorateillä. Kortelassa seuraamme liittyi Taisto ratsunaan BMW R25. Matka jatkui rantoja seuraten Uuteenkaupunkiin jossa pidettiin kunnon tauko merenrantamaisemissa Pakkahuoneella.
Mietoisissa poikkesimme Saariston Rengastielle, josta pääsi kauniita reittejä pitkin Naantalin satamaan. Sitä ajellessa kävi sellainen tapaus joka ei ihan heti unohdu. Mittari näytti seittämääkymppiä kun meistä mentiin polkupyörällä ohi. Tosin polkupyörä oli täydellisesti katettu virtaviivaiseksi ja polkemisen havaitsi vain pyörän ”vaappumisesta”. Naantalissa tankatessamme ja paikallisten kanssa jutellessamme tuli ilmi, että tuo pyöräilijä on paikallinen kuuluisuus vastaavanlaisesta ”kiusanteosta”.
Laivalla söimme hyvin ja parin paukun jälkeen lähdimme pehkuihin.
Ruotsin puolella oli lämmin jo aamusta alkaen. Matkaa oli edessä 100 kilometriä Uppsalaan. Norrtäljen jälkeen siirryimme pienemmille teille ja niitä ajaessa matka eteni mukavasti maisemia katsellessa.
Uppsalaan saapuessa oli jo kuumaa ja rallipaikalla paljon pyöriä ja mopoja, sekä niillä saapuneita kuskeja. Tutut poikkesivat tervehtimään ja kuulumiset vaihdettiin.
Taisto osoittautui varsinaiseksi kielimieheksi ja oli kuin kala vedessä ruotsia puhuvien kanssa.
Pyöriä oli monen merkkisiä, NV oli tietenkin yleisin. Erikoisen hienoja mielestäni olivat Rojaalin nelitahtikoneiset NV:t. Paikalla oli myös -20 lukuinen V2 Husqvarna jota ajoi tyylikäs naiskuski, oli muuten ollut joka kerran näinä neljänä vuotena minä Länkkärit ovat osallistuneet.
Sämpyläkaffeiden jälkeen lähdettiin reitille, joka oli suuremmalta osaltaan kauniita maisemia ja hyväkuntoisia pikkuteitä. Ainoastaan yksi rastiväli oli huonoa asfalttia.
Tehtävät olivat taas taululle kirjoitettu ja tietenkin ruottiksi. Montakohan kertaa meidän täytyy osallistua, että saatais myös suomennos. Taidetaan osata itte ruottia ennen kuin se ihme tapahtuu.
Matkalla syötiin myös kilpailumaksuun sisältynyt maittava chilimuhennos.
Palkintojenjaossa ei ollut suuri yllätys, että me finskit jäätiin ilman palkintoa. Ens vuonna sitte.
Paluumatka satamaan ajeltiin kaikessa rauhassa kun aikaa kerran oli eikä ollut tullut viivästyksiä. Poikkeiltiin sopivin välimatkoin. Satamassa oltiin hyvissä ajoin.
Moottoripyöräjonoon meidän jälkeemme tuli sininen, nopean näköinen Kawasaki ja kypärän alta paljastui kaunis nuori naiskuski.
Aikamoinen kuski olikin kun oli tulossa Man saaren ajoista ja oli sinä lauantaipäivänä ajanut 800km ja vauhti oli ollut kiireen takia parhaimmillaan 140kmh.
Kuulimme mukavat tarinat Isle of Man kisoista ja myös ne surulliset tapahtumat mitä tänä vuonnakin oli sattunut.
Laivaan päästyämme täytimme mahamme, muistelimme reissua ja parin paukun jälkeen painuimme pehkuihin.
Kotimatka sujui kauniissa säässä mukavasti.
Onnistunut rallimatka taas kerran ilman isompia murheita. Mittariin kertyi noin 700km, matkavauhti oli 60-70kmh.
Raportin reissusta laati Dynamo Mark.
Lännen Lokarit ruotsinmaalla neljättä kertaa.
Lähtö oli perjantaina 8.6 puolenpäivän aikaan. Tiger oli tankattu ja tarkastettu matkaa varten.
Poikkesin ensin Jarmon luona Krapistossa. Tuutti oli kiiltävänä ja puhtaana kuten aina pakattuna pihassa keula kohti menosuuntaa. Lähdimme ajelemaan Friitalan kautta Kissalinjalle Arton tiluksille. NV oli valmiudessa pihassa, se ei kiiltänyt eikä ollut puhdas, mutta sehän ei ollut mikään yllätys. Tarkistimme Arton projektit ennen kuin lähdimme kohti Raumaa. Arto oli miettinyt reitin valmiiksi ja vanhaan tapaan hän ajatti meitä myös sorateillä. Kortelassa seuraamme liittyi Taisto ratsunaan BMW R25. Matka jatkui rantoja seuraten Uuteenkaupunkiin jossa pidettiin kunnon tauko merenrantamaisemissa Pakkahuoneella.
Mietoisissa poikkesimme Saariston Rengastielle, josta pääsi kauniita reittejä pitkin Naantalin satamaan. Sitä ajellessa kävi sellainen tapaus joka ei ihan heti unohdu. Mittari näytti seittämääkymppiä kun meistä mentiin polkupyörällä ohi. Tosin polkupyörä oli täydellisesti katettu virtaviivaiseksi ja polkemisen havaitsi vain pyörän ”vaappumisesta”. Naantalissa tankatessamme ja paikallisten kanssa jutellessamme tuli ilmi, että tuo pyöräilijä on paikallinen kuuluisuus vastaavanlaisesta ”kiusanteosta”.
Laivalla söimme hyvin ja parin paukun jälkeen lähdimme pehkuihin.
Ruotsin puolella oli lämmin jo aamusta alkaen. Matkaa oli edessä 100 kilometriä Uppsalaan. Norrtäljen jälkeen siirryimme pienemmille teille ja niitä ajaessa matka eteni mukavasti maisemia katsellessa.
Uppsalaan saapuessa oli jo kuumaa ja rallipaikalla paljon pyöriä ja mopoja, sekä niillä saapuneita kuskeja. Tutut poikkesivat tervehtimään ja kuulumiset vaihdettiin.
Taisto osoittautui varsinaiseksi kielimieheksi ja oli kuin kala vedessä ruotsia puhuvien kanssa.
Pyöriä oli monen merkkisiä, NV oli tietenkin yleisin. Erikoisen hienoja mielestäni olivat Rojaalin nelitahtikoneiset NV:t. Paikalla oli myös -20 lukuinen V2 Husqvarna jota ajoi tyylikäs naiskuski, oli muuten ollut joka kerran näinä neljänä vuotena minä Länkkärit ovat osallistuneet.
Sämpyläkaffeiden jälkeen lähdettiin reitille, joka oli suuremmalta osaltaan kauniita maisemia ja hyväkuntoisia pikkuteitä. Ainoastaan yksi rastiväli oli huonoa asfalttia.
Tehtävät olivat taas taululle kirjoitettu ja tietenkin ruottiksi. Montakohan kertaa meidän täytyy osallistua, että saatais myös suomennos. Taidetaan osata itte ruottia ennen kuin se ihme tapahtuu.
Matkalla syötiin myös kilpailumaksuun sisältynyt maittava chilimuhennos.
Palkintojenjaossa ei ollut suuri yllätys, että me finskit jäätiin ilman palkintoa. Ens vuonna sitte.
Paluumatka satamaan ajeltiin kaikessa rauhassa kun aikaa kerran oli eikä ollut tullut viivästyksiä. Poikkeiltiin sopivin välimatkoin. Satamassa oltiin hyvissä ajoin.
Moottoripyöräjonoon meidän jälkeemme tuli sininen, nopean näköinen Kawasaki ja kypärän alta paljastui kaunis nuori naiskuski.
Aikamoinen kuski olikin kun oli tulossa Man saaren ajoista ja oli sinä lauantaipäivänä ajanut 800km ja vauhti oli ollut kiireen takia parhaimmillaan 140kmh.
Kuulimme mukavat tarinat Isle of Man kisoista ja myös ne surulliset tapahtumat mitä tänä vuonnakin oli sattunut.
Laivaan päästyämme täytimme mahamme, muistelimme reissua ja parin paukun jälkeen painuimme pehkuihin.
Kotimatka sujui kauniissa säässä mukavasti.
Onnistunut rallimatka taas kerran ilman isompia murheita. Mittariin kertyi noin 700km, matkavauhti oli 60-70kmh.
Raportin reissusta laati Dynamo Mark.